The Crescent
Totuuden ikuinen ääni
1. Kuilu
En usko ulkoiseen voimaan ylempään
En loisteeseen taivaallisen valon
En seuraa polkuja suoria
En herraa toisen kumarra
Vaan käy kulkuni kohti pimeyksiä syviä
Tahtoni kera luokse kuilun vaarojen
Ei ylety sinne kädet kahleiden
Värise ei kaiku valheiden
Sieluni poltan liekillä varjojen
Alle vesien muinaisten itseni hukutan
Kunnes taas tahtoni ohjaan ja sen korotan
Yli taivasten, taakse tähtien, kurotan
En usko ulkoiseen voimaan ylempään
En loisteeseen taivaallisen valon
En seuraa polkuja suoria
En herraa toisen kumarra
Sieluni poltan liekillä varjojen
Alle vesien muinaisten itseni hukutan
Kunnes taas tahtoni ohjaan ja sen korotan
Yli taivasten, taakse tähtien, kurotan
Hiljentyköön sävel
Jota harhamieli soittaa
Sieluni poltan liekillä varjojen
Alle vesien muinaisten itseni hukutan
Kunnes taas tahtoni ohjaan ja sen korotan
Yli taivasten, taakse tähtien, kurotan
Sieluni poltan liekillä varjojen
Alle vesien muinaisten itseni hukutan
Kunnes taas tahtoni ohjaan ja sen korotan
Yli taivasten, taakse tähtien, matkustan
2. Kuoleman kosketus
Mustaksi siunatun sieluni tyhjyyden rajat
Kelluvat äärettömän avaruuden laidoilla
Mustaksi kirotun sydämeni liekin kylmyys
Jäädyttää sen käsitteen, joka elämänä tunnettiin
Herrani Saatanan musertavaan syleilyyn
Luovutan energiani ikuiseen uneen
Vapauttakoon Itsetietoisuuteni
Absoluuttinen voima
Mieleni aina kaukaisimpien tähtien taa
Kaukaisimpien tähtien taa
Herrani Saatanan musertavaan syleilyyn
Luovutan energiani ikuiseen uneen
Muistoina maallisten tunteideni
Monumentit huutakoot loppumattomina kaikuina
Hyvästit teille, ystäväni pysähtyneen ajan...
Revontulten tavoin suruni valtaa taivaat
Liekehtien, kun ruumiini ruhtinas
Kuiskaa paiskaten voittonsa tähän pakkasyöhön
Voittonsa tähän pakkasyöhön
Muistoina maallisten tunteideni
Monumentit huutakoot loppumattomina kaikuina
Hyvästit teille, ystäväni pysähtyneen ajan...
3. Pimeään merkitty
Kuiskaa yksinäisyyden sanat
Riimit kylmän katalat
Nuole ihollein virtasi kamalat
Ne veriset joet matalat
Joiden äärellä unissain
Ain’ jumalsieluni valan
Täytä minut tyhjyydellä
Polta minut kylmyydellä
Täytä minut tyhjyydellä
Sokaise pimeydellä
Polta minut kylmyydellä
Valaise hiljaisuudella
Riisu kasvoiltasi alaston usva
Viettele, lumoa mieleni musta
Hereillä tai unissain
Ain’ luoksesi halajan
Täytä minut tyhjyydellä
Sokaise pimeydellä
Polta minut kylmyydellä
Valaise hiljaisuudella
Täytä minut tyhjyydellä
Paljasta vaarojesi salat
Sokaise pimeydellä
Ne syvät liekehtivät solat
Polta minut kylmyydellä
Joiden yllä unissain
Valaise hiljaisuudella
Ain’ rakkaudesta palan
4. Yksinäisen työ
Paljaat jalat päällä piikikkäiden oksien
Mustelmilla nilkat, ruhjeilla polvet
Ei halua katse taakse selän hamuilla
Kun käy kulkunsa kiville käärmeiden
Käärmeiden
Kun asteli päällä aamuruohon kostean
Verellä oli kädet, kylmäsi hiki otsalla
Keinui varjollaan taakka musta olalla
Askellus kävi laulujen voimasta manalan
Miks’ aamua kumarrat, vaan yötä pelkäät?
Mist’ kaukaa sun onni kahleis’ huutaa?
Miks’ kysyt, kun tiedät ja pelkäät,
Ett’ vain yksin voit löytää tien?
Miks’ aamua kumarrat, vaan yötä pelkäät?
Mist’ kaukaa sun onni kahleis’ huutaa?
Miks’ kysyt, kun tiedät ja pelkäät,
Ett’ vain yksin voit löytää tien?
Kuitukäärme vahva kolmisäkeinen
Saaliinsa kaulaa pimeässä odottaa
Saaliinsa, jota tarvi ei saalistaa
Kahden nälän tyydyttää, työ mustan sydämen
Miks’ aamua kumarrat, vaan yötä pelkäät?
Mist’ kaukaa sun onni kahleis’ huutaa?
Miks’ kysyt, kun tiedät ja pelkäät,
Ett’ vain yksin voit löytää tien?
Miks’ aamua kumarrat, vaan yötä pelkäät?
Mist’ kaukaa sun onni kahleis’ huutaa?
Miks’ kysyt, kun tiedät ja pelkäät,
Ett’ vain yksin voit löytää tien?
Paljaat jalat päällä kylmien kivien
Kävellä vetten päällä, vaan äänettä lentää
Ei kuollut katsoa tahdo, se sydämessään tietää
Kun taas alkaa yksinäisen työ
5. Totuuden ikuinen ääni
Kuin koiperhonen nakertaa kangasta
Ja nälkäinen keihäs iskeytyy luiden väliin
Olen raadellut reiän pimeyteeni
Luonut portin piilotettuun tietoisuuteeni
Olen laskeutunut luotuun nahkaan
Joka hilseilee hidasta kuolemaa
Vapautan myrkkyni omaan lihaani
Ja vaivun pimeään uneen
Suljettu silmä suljetussa kolmiossa
Jota kiertää rikottu kehä
Tarkkaillen viidestä nurkasta
Kolme sarvea, savusta punotut seitit
Sinisissä varjoissa liikehtien, silti paikallaan
Kolmasti olen jo herännyt
Verinektari rinnoillaan
Ja tuo lumoava liekki silmissään
Lyijynharmaa kieli, kita mustaksi hiiltynyt
Laulavat kutsua kadotukseen
Ja vaikka tähdet sammuisivat
Ja ihmisen aika romahtaisi
Yksi ei katoa koskaan
Sillä hiljaisuus on Ikuinen
Ikuinen on Totuutesi
Ja vaikka tähdet sammuisivat
Ja ihmisen aika romahtaisi
Yksi ei katoa koskaan
Sillä hiljaisuus on Ikuinen
Ikuinen on Totuutesi
Ja vaikka tähdet sammuisivat
Ja ihmisen aika romahtaisi
Yksi ei katoa koskaan
Sillä hiljaisuus on Ikuinen
Ikuinen on Totuutesi Ääni
Ikuinen on Totuutesi Ääni
Ikuinen on Totuutesi
Lyrics in plain text format
