Korpiklaani
Karkelo
1. Vodka
VODKA,VODKA, VODKA, VODKA!
Hey!
Vodka, you're feeling stronger
Vodka, no more feeling bad
Vodka, your eyes are shining
Vodka, you are the real MAN
Vodka, wipes away your tears
Vodka, removes your fears
Vodka, everyone is gorgeous
Vodka, yeah vodka
[Chorus:]
Drinking is good for you, soon you are unconstrained
Drinking is good for you, here comes the womanizer
Drinking is good for you, not anymore lonesome
Drinking is good for you, and you will feel awesome
And you will feel awesome.
Out of respect for nature, our vodka and drinkers.
Promising that the vodka we serve is as pure as it was thousands of years ago
2. Erämaan Ärjyt
Lieksus' lampö, ko mun tuli kuuma, saunal lautehilla.
Lieksus' lampö, ko mun tuli kuuma, saunal lautehilla.
Vaa vasta ko saam mää sahtia kulkkuun, ni sitte se vasta piisaa!
Vaa vasta ko saam mää sahtia kulkkuun, ni sitte se vasta piisaa!
[Chorus:]
Mää olen nuita erämaan äryjä, korven kolkon kätköistä.
Mää olen nuita erämaan äryjä, karu mutta sitkiä voimisaan.
Ja sit ko mä krähtään flikkojen kanssa, ni jalkaki viäres kapsuttaa!
Ja sit ko mä krähtään flikkojen kanssa, ni aitaa kaatuu ja täräjää maa!
Mää olen oiken kankia veiju, pelimanniporukoissa.
Mää olen oiken kankia veiju, pelimanniporukoissa.
Mää panen fiiulipelillä polkaa ja hamboa hanurilla!
Mää panen fiiulipelillä polkaa ja hamboa hanurilla!
[Chorus]
3. Isku Pitkästä Ilosta
Raivo se raju rankoo, rankoo se maata,
vihavirrat vihmoo verta, vihmoopi verta
taivahankannet paukahtavat,
rajuilmat raiskaelevat.
Käyvät tähet tanssimahan
kelluu kivi vetten päällä,
kuuhut vallan kuumettuvi
terhen alta vetten paisteleepi.
[Pre-chorus:]
Suuri pakkanen polttaa maailma! [English translation: "Huge iciness burns the Earth!"]
Hyhmä hukkuva on osa minua!
[Chorus 1:]
Ennen uskoin: "Ei se tule."
Nytten näjen: "Loppu tuli."
Suljen silmät, kaaun maahan,
luonto ottavi omansa.
Kaiken tappaa taisteluki,
lopunajan lumovoima.
Eipä auta itku ennää!
Isku pitkästä ilosta!
Mustuu taivas, meri velloo
soat syttyy kaikkialla.
Nälkää parkuu kaikki kansat,
tautiin kuolee heikot heimot.
Kaiken tappaa taisteluki
lopunajan lumovoima
Eipä auta itku ennää!
Isku pitkästä ilosta!
[Pre-chorus]
[Chorus 2:]
Ennen uskoin: "Ei se tule."
Nytten näjen: "Loppu tuli."
Suljen silmät, kaaun maahan,
luonto ottavi omansa.
Kaiken tappaa taisteluki,
lopunajan lumovoima.
Tuoni tuiskii tapparalla
musta kuolo päähän koppaa!
4. Mettänpeiton Valtiaalle
Kerran kuljin yössä korven,
lepikossa pilpattelin,
öitsilempi mielessäni
levotonna mieletönnä
mettänpeittoon niinpä jäihen
kaotuimpa maitten alle
Sillä laulaa luikuttelin
soitin soittoo suuna päänä
On se mieleen siellä alla
mettänpeiton valtiaalle
vuoren alla vanha voima
tammen alla suuri mahti
Enpä tiennyt enpä tainnut
päivän kulkuu tutkannutka
enpä tainnut enpä tiennyt
missä lienin missä lauloin
Kauvan lauloin, kauvan soitin
kauvan lauloin runojani
Meni mieli muille maille
kiihko kauvaksi katosi
Ikiunho vuoren alla,
ikijätti tammen alla,
Sielt kun viimein poises päasin,
perkoille pirttiseeni
unimuisto mielessäni,
pelko pieni pääkopassa.
Kerroin kullasta, kerroin ajioista
kerroin, paikoista käskemäti,
Lauloin kullasta lauloin ajoista
Lauoin kenkään pyytelemäti.
5. Juodaan Viinaa
[Hector cover]
[Music & lyrics by Heikki Harma]
Kolmen tähden jallupullon juotuaan
Kaksi miestä tutkii muistikirjojaan
Toinen tuskailee, kun sivut täynnä on
On toisen kirja pitkään ollut sivuton
Vaimo liikaa mieheltänsä kyselee
Ei kun pullo pöytään, sitten miettimään!
Lapset nukkuu, pimeys vain tihenee
Vaimo vastauksen pian saa äijältään:
Juodaan viinaa
Tullaan viisaammiksi näin
Juodaan viinaa
On todellisuus piinaa hetkittäin
Selvinpäin
Vanhus nuoren pastorin saa sekaisin
Siltä kuolemasta liikaa udellen
Tarjoilu on niukkaa kanssa öylätin
Vanhus kiittää, mutta jälkeen aamenen
Joillakin on liian paljon edessään
Toiset menneisyyttään irti karistaa
Yksi uinut on kuin kalat vedessä
Ja toinen naapureitansakin aristaa
Mut juodaan viinaa
Tullaan viisaammiksi näin
Juodaan viinaa
On todellisuus piinaa hetkittäin
Juodaan viinaa
Tullaan viisaammiksi näin
Juodaan viinaa
On todellisuus piinaa hetkittäin
Selvinpäin
6. Uniaika
Oli aika ammoinenki,
uniaika unohettu,
kaukoaika kammottuki,
mennyt mieli menetetty.
Sitä tiesin sitä taisin,
sitä kauvan akttelinki,
Sitä elin elämäni
koinpa kuolla kuolemani
Mitä tiesin, mitä taisin?
Jotta saatoin kerran kuolla,
täyty vastaan hangotella.
Mitä tiesin mitä taisin?
Mitä lienin taittamatta?
Mikä Miunki vahvaks' saatto?
Kerro miulle, sitten tiiän.
Onko kasvot ihtelleni,
kehtailenko niitä kahtoo?
Onko kasvot ihtelleni,
tunnenko sen naamakseni?
Onko kasvot ihtelleni?
Jotta saatoin kerran kuolla,
täyty vastaan hangotella.
Taivaankannet paukutella,
kirjokansi kalkutella.
Taivaankannet paukutella,
kirjokansi kalkutella.
Eli kauvan, kauvan kahtoin,
kauvan saatoin tunteakki,
kovan koulun kiskuella,
kovan varren vänkytellä.
"Miul on kasvot isolleni,
miull on kasvot emolleni"
Yöhyt tumma minnuu verhoo,
kauhut paljo pelottelloo,
mutta päivä paistaviki,
koittaviki risukasahan.
7. Kultanainen
Mitähän tuostakin tulevi, tulenhengen helpehistä?
Takoiskun tuoksinasta, vasarasta vaskisesta?
Taon totta taakakseni, unhon unta unskokseni,
hopiaista hoivakseni, vaskivartta viereheni.
Ihminen on liian hento, naisenpuoli liian heikko,
helposti se tuhoutuvi, kukistuvi, haurastuvi.
Tämä naikko, oma eukko, kaikin puolin on ikuinen,
säihkyvämpi aamunkoittoo, maailmoja kestävämpi.
Ei hän ilmoisna ikänä Kultanainen kaunoiseni
Jätä hän ei minnuu yksin, vaskineito vertaiseni.
Pakisevat yhdet paljon, toiset tyhjiä panevat,
arvelevat vaimoani, kadehtivat kultiani.
huhuilevat hulluksikin, ja mielipuolena pitävät.
Kansa kulta miulla ompi, vaimo vahva vaskest' luotu.
Ei hän ilmoisna ikänä Kultanainen kaunoiseni
Jätä hän ei minnuu yksin, vaskineito vertaiseni.
Taon totta taakakseni, unhon unta unskokseni,
hopiaista hoivakseni, vaskivartta viereheni.
Ihminen on liian hento, naisenpuoli liian heikko,
helposti se tuhoutuvi, kukistuvi, haurastuvi.
Tämä naikko, oma eukko, kaikin puolin on ikuinen,
Jätä hän ei minnuu yksin, vaskineito vertaiseni.
Tajuan nyt senki viimein, nyt sen kaiken ymmärränki,
otan rauan, temmon tulta, turmioksi kultanaisen.
8. Bring Us Pints Of Beer
Bring us pints of beer
If you dont't drink, you can leave
Bring us pints of beer
We gonna drink now and here
We've been around the world
We've devoured endless roads
We've seen many towns,
Can't remember all of those
Sometimes it's so hard
But we can't change ourselves
We are the journeymen
And born to live this way
Bring us pints of beer
If you don't drink, you can leave,
Bring us pints of beer
We gonna drink now and here
We don't know about real work
We might not be good-looking
This is the only song we know
These are the cards for us
Comfort from bottles,
Cheers form beers
The guitars are our weapons
And we know how to kill
So...
Bring us pints of beer...
9. Huppiaan Aarre
Pohjantuuli, tuisku kylmä,
Hyytää, häätää immehistä,
Lumeen viiltää valkoviirun,
Heittää varjon valkomaahan.
Tuuli kylmä tupsahtavi
Aamusella ankialla,
Purevalla pakkasella,
Ruottahalla ilmahalla.
Löyän aarteen alta kiven,
Ja paan sen piiloon alle pirtin,
Kätken kullan kirotuilta,
Ja hopiaiset ottajilta
Kuni ohto nukun unta,
Läpi talven turkissani.
Väsyttelen, lämmittelen,
Vällyissäni värjöttelen.
Uneksinki kultasesta,
Aarteen armaan antajasta,
Luona kannon kankianki,
Kotomettän hiienkiven
Kell' on onni, kell' lie lykky,
Kätkeköön sen muilta poies.
Kellä käypi suuri tuuri,
Sitä vainen varjelkohon.
10. Vesaisen Sota
Sota hurja, raappasota,
viisikolmatavuotine,
korves' käytiin, korves' kuoltiin,
miekkaa, tulta käytettihin!
Siihen syntyi Vesainenki,
sitkee sissi suuremmoine,
voittamaton voittavaine,
pääliköistä päällimmäisin.
Missä miestä koiteltahan,
kussa urost' uhatahan.
siel' on aina Vesainenki,
miekkaa iskee tulta puskee
Sellainen ol' Vesainen,
mettäm' poika, korvenkäyjä,
sankar' kuusistoisen jylhän,
jääräpäinen hurja jätkä.
Oli salamaakin nopiampi
Ja ruumiinvoimiltaan väkevä.
Oli uljas, neuvokas, peloton
ja kookas sekä solakkakin.
Perhe meni Vesaiselta,
monta lasta tuoni otti,
syy on nuitten rappareitten,
korpimaitten kostajien
Itte sota otti urhon,
kalmamaille saatto miehen,
tuonelle vei vihollinen,
keskel' korpee, keskel' mettää.
Sellainen ol' Vesainen,
mettäm' poika, korvenkäyjä,
sankar' kuusistoisen jylhän,
jääräpäinen hurja jätkä.
Noo, hitto joo ol' sellainen
Sellainen ol' Vesainen,
mettänpoika jääräpää,
Korpimainen luonnoltaan.
11. Sulasilmä
Valokuuhuk' kuikkajavi, Kajastava' tähtilapse',
kesäyähyk' lämpehinki', valosinki yättöminki.
Raitti paljas raikkaallaanne, tiähyp' piäni tiätyllaanne,
liikkuu siällä nuari neit, kävelevi tyttö piäni.
Tule neito, laske lapsi, viätä yäsi vieressäni.
Tule impi, laske kauno, viätä yäsi vieressäni!"
Vastassansa soittoniakka, sulasilmä meltomiäsi,
lumokannel kourissansa, sanat laulun kielellänsä:
"Näitä laulan, noita muistan, mitä tiärän tiättäväksi,
koettavaksi kaiken kansan
Aamusella aikasella, autereisel' auringolla'
läksi miähyt matkoihinsa, meni äijä minne lieni.
Tyttö piäni pikkaraine, lapsi piäni luottavaine,
miätti hetkem', miätti toise'. ajatteli aivoillansa.
Lumovoima soittoniakan, luottehekki laululluoja',
oli voimaat' neiollekki, sanat liika juustosekki':
Äkäjäine vanha ämmä, neuvo piäntä, lohrutteli,
anto ankeet ohjaksensa, elontiälle turvaksensa:
"Sulasilmä on sun turmas', sorja soittons' on sun kualos',
johna hellit miälessäsi, pirät kauva' sialussasi.
Siksi laske unhon tulla, teeppä taika tiätyllaane,
sulasilmän surmaat sillä, pahamiälem' melkuttelet:
'Näit' et laula, noit' et muista, ekkä tiärä tiättäväksi,
koettavaks' kaiken kansan, yhen immeen ihmeheksi.
Tule empä, empä taira, nuku empä ollenkana.
Empä jääö muistamaha, mitä joskus jorvittelin!'"
12. Kohmelo
[Instrumental]
13. Könnin Kuokkamies
[Bonus track]
Kuka tuolla taivaltavi,
kuka tuolla patsuttavi?
Liekö kumman keloranko,
vaiko vaiva vainajaisen?
Vaiko vaiva vainajaisen?
Liikkuu maata, liikkuu, raivaa, kyntää, niittää.
Kärryy työntää, kuokkii, muttei puhua pukaha.
Eipä tarvii lörpötellä,
tuiki tyhjeä turista,
kansa töitä paljon riittää,
peltosissa aina
Renkipoika pellon päässä,
näyttää suuntaa, kääntää äijää.
Siten kumma kötköttävi,
peltolaikkuu pötköttävi.
Liikkuu maata, liikkuu, raivaa, kyntää, niittää.
Kärryy työntää, kuokkii, muttei puhua pukaha.
Eipä tarvii lörpötellä,
tuiki tyhjeä turista,
kansa töitä paljon riittää,
peltosissa aina
Liikkuu maata, liikkuu, raivaa, kyntää, niittää.
Kärryy työntää, kuokkii, muttei puhua pukaha.
Eipä tarvii lörpötellä,
tuiki tyhjeä turista,
kansa töitä paljon riittää,
peltosissa aina
Silmät kummalla kivestä,
nokkapötkö naurihista,
kätten voimat ilman tuomat,
tuulen hurjat tempoamat.
Renkipoika pellon päässä,
näyttää suuntaa, kääntää äijää.
Siten kumma kötköttävi,
peltolaikkuu pötköttävi.
Tarvinnut ei lörpötellä,
tuiki tyhjeä turista, kansa paljon töitä riitti,
peltosia raivatessa.
Jalkavarret teräksestä,
ranka rauasta revitty.
Nivelensä vietereistä,
henkihöyryt kiehuvasta,
henkihöyryt kiehuvasta.
Lyrics in plain text format
