Moonsorrow - Verisäkeet
Original Version Limited Version Heritage Boxset LP Version 1. Karhunkynsi 14:00 1. Karhunkynsi 14:00 1. Karhunkynsi 14:00 2. Haaska 14:43 2. Haaska 14:43 2. Haaska 14:43 3. Pimeä 14:08 3. Pimeä 14:08 3. Pimeä 14:08 4. Jotunheim 19:28 4. Jotunheim 19:28 4. Jotunheim 19:28 5. Kaiku 8:20 5. Kaiku 8:20 5. Kaiku 8:20 6. Jotunheim (demo) 15:41 total time 70:39 total time 70:39 total time 1:26:20
Karhunkynsi En enää yksin hallitse koskia ja metsää Puitani koura kyltymätön repii juuriltaan Kuka valtakuntani rajoja käydä uskaltaa Näin rikkoa iäisyyksien rauhaa? Korvessa monta asuu voimaa Vielä karhu kynsin teitäkin paikastanne muistuttaa Kaikki syntyy raivosta, siitä tuskasta Jota tuli maahan valaa kädestä jumalan Tuhansien hautojen hohkaessa hiljaisuutta Alkaa marssimme tuhansiin lisää Kituessaan hiljaisinkin kiroaa Heikoinkaan ei tallottuna makaa vihan kasvaessa Eikö valo riitä niin kauas että näkisit Pedot joiden jo kuulet liikkuvan? Heräät sotahuutoon, vilkuillen tyhjyyteen Oma pelkosi riistää toivon elämästä Kaikki raivosta syntyy tuskasta Poltettuun maahan poltettuun jumalaan kaikki palaa Tulen valtakunnasta veren valtaan Veren vallasta kuolemaan Hylätty karjasi teuraaksi joutaa Yö helppo on taposta puhdistaa Ei kukaan tuolle puolen näe Ei teillä ole aikaa Yksin jää roihuamaan Saastaisten ruumisten rovio Maa hetken palaa mustana Mustaan vereen saa nukahtaa [English translation:] [Bearclaw] No more i rule alone the rapids and the forest A hand so insatiable is ripping down my trees Who dares cross the borders of my realm Thus disturbing eternal calm? Within the woods many powers live The claw of the bear is yet to show your place All is born of fury and the pain That fire casts upon the earth by the hand of god At the silence of a thousand graves Begins our march for a thousand more Even the silent will curse in agony Not the weakest lie trampled while the anger grows Does the light not reach far enough for you to see The beasts you hear are moving? Waking to a warcry, glancing around emptiness Your own fear denies all hope of life All of fury is born of pain To the burnt soil to the burnt god all returns From the realm of fire to the rule of blood From the rule of blood to death Your abandoned cattle slaughtered The night easily cleansed of the kill None of you sees to the other side No one of you will have time Alone the pyre of carnage will burn And while the earth burns black In black blood we sleep Haaska Raunioita tuhotun kaupungin vierestä katsellen Vai yläpuolella auringon eksyneenä taivasta halkoen? Koska kuoli tuo kurja olento, tiedä en Kynnet selässään hetken levähtää Kasvot hiekassa hetki katoaa Liian kauas katseensa hamuaa Kun eivät kotkatkaan pilvissä lennä On rauta voimaton aikaa vastaan Kaikki aseensa joutuvat laskemaan Ja kaiken turhuuden unohtaen Suohon päätyy vielä tämäkin Vain tuhkaa poltetun kaupungin unet valloittajien Yläpuolella auringon tyhjyys olkoon maa täältä Karkoitettujen Kynnet selässään hetken levähtää Kasvot hiekassa hetki katoaa Hitain askelin liian kaukaa Moni itselleen aarteita saalistaa On rauta voimaton aikaa vastaan Kaikki lihassaan joutuvat kitumaan Turha on väsyneen odottaa Kuka valmis on matkastaan luopumaan Tällä tiellä ei kukaan kulje meitä vastaan Lopulta aika palkitsee Minkä ajassa ihminen kärsii Kuolema kalventaa kaikkien kasvot Jättää ruumiit kynsiin korppien Miekasta nielet veren jonka lasket Suohon päädyt vielä sinäkin Puiden oksilla, vuorten rinteillä Istuvat vaiti nuo hahmot Vain odottaen että polvillesi putoat Ja kasvosi hiekkaan painat Et enää liiku, silloin tiedät... [English translation:] [Carrion] Staring the ruins of a defeated town Or splitting the sky lost beyond the sun? When did that miserable being die, i know not Claws in his back he lays to rest Face in the sand and it all is gone Too far his stare is trying to reach While eagles soar below the clouds Iron has no strength against time All have to lay down their arms And to forget all that is vain Into the swamp this will end Mere ashes of a burnt town the dreams of conquerors The void beyond the sun now the land for the banished Claws in his back he lays to rest Face in the sand and it all is gone By slow footsteps from too far away Many are claiming treasures for themselves Iron has no strength against time All are destined in the torment of flesh In vain the tired will wait Who are ready to give up their journey For on this path none will cross our way Eventually time will repay What man has suffered in time Faces turn pale in death And corpses are left for the crows By the sword shall you swallow the blood you have let Into the swamp you will end On the branches of trees, on the mountain slopes Those silent figures are watching Waiting for you to fall on your knees And to bury your face in the sand You no longer move, it's when you know... Pimeä Astu saliin kadotuksen Tänne varjotkaan eivät sinua kutsu Kuuletko, tunnetko mitään? Joku hengittää kiivaasti hamuten ilmaa Kuiskaukset kaikuvat loputtomasti Tiedät ettei täällä ole ketään Niin kauhu hiipii vaikka mihin piilottaisit Vai henkesikö jättäisit? Tässä maailmassa ei ole mitään Ei tyhjyydessä elämää jäljellä Ne joita pelkäät eivät pelkää ketään Olet yksin etkä tiedä missä Hiljaiset askeleet kaikuvat syvissä vesissä Kuolevan auringon alla kaikki on kaunista Alla puiden kuolleiden oksien Istut kuunnellen kuolleita lintuja Yö ei anna uskoa mihinkään Ruumiisi tärisee kylmästä Etkä löydä tietäsi takaisin Kun silmäsi vihdoin tottuvat pimeään Hiljaiset askeleet kaikuvat syvissä vesissä Tunteja laskien kulkee hämärä varjoina Pisarat pirstovat polkua maailman reunalta Kuolevan auringon alla kaikki on kaunista Tässä maailmassa ei ole mitään Ei tyhjyydessä elämää jäljellä Ne joita pelkäät eivät pelkää ketään Olet yksin etkä tiedä missä Ja silmäsi ovat tottuneet pimeään Taas yksi eksynyt sammaleeseen painaa kätensä Pisarat pirstovat polkua pimeän reunalta Huomenna auringon alla kaikki on kuollutta [English translation:] [Dark] Step inside the hall of perdition Not even the shadows have invited you What can you hear, what can you feel? Someone breathing timidly gasping for air Whispers echo endlessly And you know that there is no one here Horror lurks wherever you hide it Would you forsake your life to escape? There is nothing in this world No life left in emptiness Those you fear are afraid of no one You are alone and you don't know where Silent steps echo in the deep waters While all is beautiful under a dying sun Under the branches of dead trees You sit and listen to dead birds The night leaves you believing in nothing Your body shivers from the cold And you won't find your way back When your eyes get used to the dark Silent steps echo in the deep waters The duskfall clad in shadows counting hours Drops splinter the path from the edge of the world While all is beautiful under a dying sun There is nothing in this world No life left in emptiness Those you fear are afraid of no one You are alone and you don't know where And your eyes have gotten used to the dark One more wandered with hands in the moss While drops splinter the path from the edge of the dark Tomorrow all will be dead under the sun Jotunheim Nuo valkoiset kentät tätä maata hallitsevat Jään välkehtiessä hiljaa itkevät Kaiken kuolevaisen ajat muistavat Halki pohjoisen kirkas taivas siintää Metsän huuruun saattaa kylmällä sateellaan Tähdet taakseen kätkee, meren tuleen sytyttää Ukkosellaan vuoriakin vavisuttaa Päivät seisauttaen öisin raivoten Kauan ovat pilvet kulkeneet Rauhatta vetten päällä velloneet Jos taivaankannen liekki nyt roudan sulattaa Meitä vain riepottaa virta mukanaan Nuo valkoiset kentät yötä häikäisevät Hiljaiset jättiläiset jäästä ja kivestä Maan kylmän kauniin saa tuuli hajottaa Ja ikuinen virta lumena sataa Lakeudet ainiaan vailla asujaa Tahtoonsa jääkylmä tuuli maan kauniin taivuttaa Kaukana viima pilviä ajaa Kallioihin suruisat säkeensä kirjoittaa Taivas eksyttää väsyneen vaeltajan Jonka valkoinen tyhjyys lopulta maahan kaataa Niin kiroavat jättiläiset jäästä ja kivestä Ei tästä kukaan käy Vaikka puut tuhkaksi palaisivat Vaikka ranta karkaisi veden taa Ei tätä maata voi ihminen omistaa [English translation:] [Jotunheim] Those white fields they reign over this land At the sparkle of ice they silently weep All ages of mortals they know And the bright sky reaches throughout the north Raining hoar upon the woods It conceals the stars and sets the sea in fire Shakes mountains by thunder Halting the day, raging at night For long the clouds have traveled Restlessly swelling above the waters If the heavenly flame now melts the frost With just the stream we drift Those white fields they blind the night Silent giants of stone and of ice The wind shall scatter the cold fair land And the eternal stream fall as snow None ever living on these plains The ice cold wind now takes the fair land Far away wind driving the clouds Carving mournful verses to stone The sky leads the weary roamer astray Struck down by the white nothingness Thus curse the giants of stone and of ice From here none shall pass Should the trees be burnt to ashes Should the shore be buried under the waves No man can ever own this land Kaiku Kulkija rauhaa etsien Kynsistä petojen haavoja sain Katveeseen, suojaan metsien Kiirii laulu isien kaikuna ain Laulu isien kaikuna ain Taistelun huuru verinen Ovilla kolkuttaa seuraten vain Rannoille, yli vesien Kiirii laulu isien kaikuna ain Laulu isien kaikuna ain Lyhyt on taival maallinen Ei tuntea tarvitse pelkoa lain Merten taa, loppuun aikojen Kiirii laulu isien kaikuna ain Laulu isien kaikuna ain [English translation:] [Echo] A roamer seeking serenity Wounded by the claws of beasts To the shade, to the shelter of the woods The song of our fathers echoes The gore of battle follows Knocking on our doors Onto the shores, over the waters The song of our fathers echoes So brief the earthly journey Yet no need for fear Beyond the seas, to the end of time The song of our fathers echoes Lyrics in plain text format